perjantai 15. elokuuta 2014

Äidin "yllätys"reissu

Varoituksen sana tähän alkuun.. Tämä postaus sisältää turhan paljon tekstiä, pari avatumista ja paljon kuvia, lukekoon ken jaksaa ja jos ei jaksa, niin vilkaiskaa ainakin kuvat. :)

Minulle tuli yhtäkkiä soitto sunnuntaina, että apua tarvittaisiin hommissa synnyinpaikkakunnalla. Ei se auttanut kuin lähteä, vaikka aluksi oltiin suunniteltu, että lähtö olisi vasta torstaina. No kissojahan ei voinut yhtään kiinnostaa (paitsi Rosa vähän kävi valvomassa pakkaamista), mutta äitiä huolestutti jättää kissat isille, joka ei tietenkään hali ja pussaa niitä (mikään ei voita äitiä! ;)).

"Pakkaathan varmasti vain tarpeelliset tavarat?"
"Ei mua nyt kiinnosta sun lähtö, mutta oiskohan isiltä jäänyt ruuantähteitä pöydälle?"
Rölliä ei kiinnosta senkään vertaa, vaan lintupaisti siintää mielessä..
Äiskän ei kuitenkaan tarvinnut tuolla reissulla ilman kissoja olla, sillä synnyinkodista löytyy kaksi ulkokissaa, jotka ovat kyllä maailman suurimmat kehruukoneet. Ei tarvitse mennä kuin 10 metrin päähän kissasta, niin kehräys alkaa ja ihan mitä tahansa saa tehdä, se on vaan ihanaa (mm. ajaa mopolla kissa olkapäällä, puhdistaa haava kirvelevällä puhdistusaineella ja kissa vaan kehrää).

Tässä siis Misu, 14wee
Pakko kertoa, kuinka toinen noista kissoista (Misuliina, Misu, se sininen siis) on villin navettakissan pentu, mutta se oli pienenä niin tyhmä, että meni aina piiloon, josta ei päässyt pois, joten minä reippaana tyttönä, varmaan juuri koulun aloittaneena menin ja nappasin kissan kiinni selkäkarvoista ja juoksen isäni luo näyttämään löytöäni. :D No äitini ihastui kissan väriin, joten se pidettiin ja kesytettiin (ei vaatinut paljoa, kissa on kyllä niin ihmisläheinen tapaus). Naapuritkin jaksavat vielä nykyäänkin muistuttaa kuinka veljieni kanssa kannoimme sitä kissaa ja se vaan roikkuu rentoja sylissä, paraskin ragdoll. ;) Misu myös seurasi minua kouluun muutaman kerran.. :D

"Tätä mieltä olen sun kuvaamisesta!" En ymmärrä miten tuo kissa voi aina reagoida kameraan näin.. Kamera saa siis olla puhelimessa tai ihan missä vaan, reaktiona on käännetty selkä.
Sissi olet ihana! <3
Toinen kissoista on Misun tytär Sissi Suikka (toisesta nimestä saa kiittää veljeäni ja suzuki s1 mopoa :D). Sissistä on syntynyt rakkaus bicolor väriin, niin nätti nassu ja ihana vaaleanpunainen nenä. <3 Sissi on aivan samanlainen kuin äitinsä, saa retuuttaa ihan miten päin vaan ja ei haittaa yhtään! Harmi kun Sissistä tuli otettua niin vähän kuvia.. :( No onneksi arkistojen kätköistä löytyy jotain.

Kissoilla oli herkkuateria, hauen mätiä
Sissi retuutuksessa ja ilme on mitä tyytyväisin
Pakko oli ottaa kuva Misun kiharista kutreista, mistähän se nuo on perinyt?
Maisemat reissulla ainakin oli hyvät
Sillä aikaa kun äiti oli poissa, kissat hyppi pöydillä (tässä tapauksessa parvekelaatikossa!) ja teki pahojaan isin pään menoksi. Kuvasta kiitokset siis miehelle, pakko myöntää, että olen huono bloggaaja, itse olisin ensin häätänyt kissan ja sitten vasta muistanut koko kuvaamisen.. :D

"Miten niin oon kielletyssä paikassa? Mutta tuolla on lintuja!"
Myös yksi huolestuttava viesti kolahti postilaatikosta, nimittäin huomautus kissan jätösten siivoamisesta! Kylläpä suututti kun sain kuulla, koska olemme itsekin valittaneet aivan järkyttävästä hajusta, joka talomme käytävällä on. Haju ei siis TODELLAKAAN tule meiltä ja miehen soitto isännöitsijälle hoiti tämän asian meidän kohdaltamme pois päiväjärjestyksestä, mutta joku muu saa kyllä ottaa syyt niskoilleen. Tekisi välillä itsenikin mieli käydä kolkuttelemassa ihmisten oville ja ottaa selville mistä se haju tulee, on oikeasti eläinrääkkäystä pakottaa kissa käymään niin likaisessa laatikossa ja elämään siinä hajussa. Voitte vaan kuvitella millainen haju käytävässä on ollut pahimmilla helteillä! Niin ja päättelimme, että meitä tuosta hajusta on syytetty vain siksi, että koko miljoonan asunnon taloyhtiössä ei ole varmaan yhtäkään ihmistä, joka ei tietäisi, että meillä kissoja on. Käytämme kissoja ulkona melkein joka päivä ja Rosa raapii asuntomme ovea ja huutaa ulospääsemisen toivossa, joten kissamme ovat näkyvä (erityisesti kuuluva) osa taloyhtiötä. Muiden kissoista ei välttämättä kukaan tiedä, joten ei ole ketä syyttää. Melko epäreilua sanoisin! (Ahdistaa muuten se, että huomautuksessa lukee selvästi, että haju tulisi nimenomaan meiltä.. toivottavasti kukaan ei oikeasti ole niin kyylä, että nuuskii meidän ovella! Muutan pois!) Ja vielä varmemmaksi vakuudeksi siitä, ettei haju todellakaan tule meiltä, on se, että olemme olleet lomilla pois kotoa kissojen kanssa varmaan 1,5 viikkoa putkeen (ja laatikko tietysti tarkasti siivottuna aina ennen jokaista reissua) ja SE HAJU kun olemme tulleet takaisin.. Käytävä haisee niin hirveältä, että oksennus meinaa tulla..

Saatte kyllä etsiä jonkun muun syyllisen!
Kun tulin kotiin, unilta herännyt Rölli kömpi vastaan ja oli iloinen kun äiti tuli takaisin, nousi takajaloilleen odottamaan silityksiä. :) Rosakin tuli perästä, mutta vähän varovaisemmin, äiti kun haisi vähän oudolta. Oudot hajut on aina pahoja Rosan mielestä, joten silittääkään ei olisi saanut, mutta eipä se haitannut, koska sillä oli vain ruoka mielessä. :D Kun isi tuli kotiin lähdimme käyttämään Rosan ulkona ja sillä aikaa Rölli oli viihdyttänyt itseään kaivamalla tavarat ulos repustani ja kun tulimme takaisin, se meni sen vessaan häpeämään. Outo kissa, vessa on sen turvapaikka.. En edes olisi huomannut koko asiaa, mutta Rosa kävi asioillaan ja menin siivoamaan sitä, niin siellä se Rölli kyhjötti. Varsinainen murheenkryyni, saisi keksiä jonkun puhtaamman turvapaikan!

"En oo tehny mitään pahaa"
Mutta eipä se reissaaminen vielä tähän lopu.. Nimittäin tänään lähdetään taas, tällä kertaa koko porukka. Kissat jäävät matkalla veljeni hoitoon (kunhan se nyt vaan muistaisi antaa Rosalle silmätipat tulehduksen hoitoon) ja me jatkamme matkaa Hankasalmen, Varkauden ja Kuopion kautta Vuokattiin ja käymmepä vielä Kajaanissakin toista veljeäni armeijassa tervehtimässä. Niin ja viikon päästä reissataan taas, tosin haetaan vain peräkärry Kauhavalta, käydään ehkä Seinäjoella sukulaisten luona kahvilla ja koska niin läheltä Tuuria mennään, niin onhan siellä käytävä! Ainut (tai oikeastaan toinekin) huolestumisen aihe on se, kun automme varoittaa jo jarrujen liiallisesta kulumisesta (huolto kyllä sanoi, että saa niillä vielä ajaa ja autonkorjaaja veljeni mittasi pinnaksi muistaakseni millin tai vähän yli) ja se, että eilisellä ajomatkalla kaasujalkani meinasi jo kuolla ja se istuminen puuduttaa ihan kamalasti! Kuukausi sitten tuli ajettua parissa viikossa varmaan parituhatta kilometriä (ja ratsastettua + ajettua ponia pehmusteettomilla kärryillä), niin tulin niin kipeäksi siitä kaikesta istumisesta, että vessassa käyntikin oli yhtä tuskaa.. :D Mutta tätä ette varmaankaan halunneet kuulla.. :D

Jos blogista ei viikkoon ala kuulua, niin tiedätte, että jarrut on pettäneet ja ollaan ajettu kolari. Tai sitten äiti on vaan niin innostunut poroista, että jäi Lappiin :D (Niille jotka ei tätä vielä tiedä, niin porot on mun ehdottomia lemppareita. Ja tiedän kyllä, että Kajaanissa ei paljoo poroja oo, mutta oon niin porojen perään, että saattaisin lähtee vähän pohjosemmaks ihan tuosta noin vaan. :D)

13 kommenttia:

  1. Näkyviä osia on helppo syyttää. :( Tosi kurja, että saitte syyttöminä huomautuksen ja voi kissaparkaa, joka joutuu hajussa elämään. Toivottavasti se oikea asunto löytyy. Oletteko jättäneet rappukäytävän ilmoitustaululle lappua asiasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, jätimme lapun, että asianomainen voisi tehdä hajulle jotakin, mutta mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut. Nyt myös huoltomiehet käyvät päivittäin haistelemassa rappukäytävää ja jos hajua on silloin kun he ovat paikalla, niin lupasivat tehdä asialle jotakin.
      Todella kurjaa, että meitä syytettiin tästä, tuli sellainen olo, että meitä pidetään huonoina kissanomistajina, vaikka kaikki kuitenkin (toivottavasti) näkevät, että kissoilla on hyvät oltavat.. :(

      Poista
  2. Emäntä: Ikävää syyttelyä, ikävää hajua, mutta tosi hyvä postaus! Misu ja Sissi vaikuttavat ihanilta. Ja ovat niin rentoja, aww! Hassu piilopaikka Röllillä :-D Mistä päin Suomea te lähdette noille retkille (että tuleeko pitkät matkat vai tosi pitkät matkat)? Ette taida kuitenkaan meidän ohi ajella (fanitapaamista ajatellen). Ja Tuuri.. se on tältä kesältä VIELÄ kokematta, vaikka Seinäjoella jo käytiinkin. Ehkä sinne joskus pääsen..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Tampereelta lähdetään, että kyllähän sitä ajoa tulee aika pitkästikin. Kajaanissaki olemme kerran tänä vuonna jo käyneet, niin se ajomatka ei kyllä yhtään houkuttele.. Onneksi menomatkalla on noita pysähdyspaikkoja enemmänkin. :) Missäs päin maailmaa te asustelette? (Jos se joskus jossain on lukenutkin, niin nyt en kyllä millään saa päähän!)
      Misu ja Sissi ovat kyllä aivan ihania, todella luottavaisia ja ihmisiin kiintyneitä otuksia, vaikka ulkona pääosin asuvatkin. :)

      Poista
    2. Viitasaarella me asustellaan :-) Kun ihmiset matkaa 4-tietä Oulun suuntaan etelästä, ollaan matkan varrella :-)

      Poista
    3. Joo, tiedetään paikka. Eipä tällä kertaa ohi ajettu (aluksi se oli suunnitelmisssa), päädyttiin kuitenkin ajamaan kotiin samaa reittiä kuin mitä mentiinkin. Ja huh, mikä matka!

      Poista
  3. Söpöjä nuo blogin vierailevat kissakaverit! <3 Mutta onpa ikävää, että saitte muiden syyt niskoillenne. :-/ Ja kaikista kurjinta on, että joku ei huolehdi omista kissoistaan! Ihan pahaa tekee ajatuskin. Mitenköhän he voivat itse elää siinä löyhkässä?! Edelleen ajan asiaa, että kaikkien lemmikinomistajien pitäisi suorittaa jokin lemmikkikoulu, joka karsisi ehkä edes ne kaikkein pahimmat tapaukset pois. Mukavaa reissua, ja onnea porojen bongailuun! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi, ei ajettu tällä kertaa niin pohjoiseen, että olisin päässyt poroja näkemään. Ei yksinkertaisesti ollut aikaa. :(
      Nyt ei onneksi ole enää haissut miltään, mutta todella säälittää se kissa, joka joutui siinä hajussa elämään. :( Teki mieli mennä oville kolkuttelemaan ja ottaa kissa huostaan!

      Poista
  4. Rakastan tätä blogii<3
    oot niin ihana ihminen!:)

    VastaaPoista
  5. Toivottavasti oikea hajulähde löytyy pian, ihan sen kissankin tähden, voi harmi sentään. Misu ja Sissi ovat Varsinaisia Persoonia :-)!

    VastaaPoista
  6. Olipas ikäviä syytöksiä, ihanhan tällä alkaa lukijakin kiihtymään..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin, kyllä minuakin suututti kun sain tästä kuulla!

      Poista