Päivä, jona äiti kokeili jotain uutta

Ja unohti antaa kissoille ruokaa oikeaan aikaan

 

Tästä se lähti

Rosa miettii, että jos ruokahuolto ei pelaa, niin ehkä auringonotto auttaisi unohtamaan kasvavan nälän

Tai ehkäpä leikkiminen

Myös rölli käy katsastamassa karvaisen lelulaatikon sisällön, mutta mikään ei auta unohtamaan nälkää

Äitikin vaan jatkaa hääräilyjään, eikä mikän edes tuoksu hyvältä

Ehkä nukkuminen pelastaa tilanteen?

"Isi tuli!! Päivä on pelastettu, ruokaa saa taas!"

Äiti kuitenkin jatkoi touhuilujaan vielä hetken (Mikään ei varmaan paljasta, että mummon luona en koskaan saanut rypyttää piirakoita..)

Vihdoin valmista! Ja ne jopa näyttää syötäviltä :)

 Jostain syystä (krhm, mummon piirakkatalkoot, miljoonittain piirakoita) muistelin tätä kamalan työlääksi ja inhottavaksi puuhaksi, mutta koska lopputulos houkutteli niin paljon, niin pakko oli yrittää. Onneksi yritin, koska muistin aivan väärin, tämähän olikin aivan helppoa (ehkä määrällä oli jotain tekemistä asian kanssa) ja piirakat jopa näyttivät ja maistuivat siltä, miltä piti. :) Tai ei ehkä niinkään näyttäneet, mutta maku oli hyvä. Kissat ei kylläkään tykänneet kuin isistä, joka antoi niille heti ruokaa, kun tuli töistä kotiin.


"Tyhmä äiti, joka ei koskaan annan ruokaa silloin kuin pitää, eli silloin kun sitä halutaan ja ollaan keittiössä. Eikö ne koskaan oo kuulleet välipaloista?"

 Postaus ei tullut ihan toivottuna päivänä, koska aamuvuorot onkin osoittautuneet yllättävän raskaiksi, koska aamuisin on siivottava kaikki karsinat ja talli yksin. Myös perjantaina selkään iskenyt noidannuoli (no totta kai siinä siivotessa ja heti ensimmäisenä aamulla) ei ole auttanut asiaa ja nytkin alkaa pikkuhiljaa tuntua pahalta istua tässä. Myös epämääräiset sormien nivelkivut ja sormien turvottaminen ihmetyttää. Työt on kuitenkin tehty ja vähän ylimääräistäkin.

Ärsyttävä blogger työntää kuvatekstit ulos lihavoidulla fontilla ja ei edes anna muokata sitä.. Ei anneta sen häiritä tällä kertaa!