Pikakuulumiset

Hei!

Me tahdottiin tulla kertomaan teille nopeasti meidän kuulumisia, koska meillä on nyt pieni hetki aikaa ja edelleen tahtoa kirjoittaa löytyy! :)

Viimeisen kuukauden olemme viettäneet reissaten, kissat reissasi vähän vähemmän kuin minä, mutta kyllä niillekin tuli paljon uusia kokemuksia. Aluksi oltiin Jyväskylässä, sitten vietiin kisut Hankasalmelle ja minä lähdin Itä-Suomeen, pariinkin paikkaan. Hankasalmelta lähdettiin taas kisujen kanssa Jyväskylään, mutta siellä tuholaiset "vähän" tuhosivat paikkoja, niin vein ne sitten taas Hankasalmelle maalle rentoutumaan ja lähdin itse Lappiin! Se oli erittäin nopea pikareissu, joka sisälsi lähes kellon ympäri autossa istumista, mutta näinpä ainakin paikkoja! Kisut muuten viettivät Hankasalmella koko päivän ulkona häkissään, siellä niillä oli tilaisuus seurata maailman menoa. Onneksi häkki on päivän varjon puolella, niin liian kuuma kissoille ei voi tulla. Välillä kyllä kiipeiltiin seiniä pitkin ja vaadittiin ulospääsyä, mutta kyllä sinne taas sitten rauhoituttiin.

Tuholaiset vauhdissa.. (Sama kuva löytyy myös instasta, että jos joku on tämän jo nähnyt, niin pahoittelut)

"Äiti päästä pois jo!"

Yö olikin kissoille jännittävä, sillä oltiin kotona vasta kolmelta tänä aamuna! Ajamista minulle tuli hurjan paljon, lähdin nimittäin Sodankylästä asti ajamaan ja ajoin melkein koko matkan. (Ja toissapäivänä olin Kilpisjärvellä asti, eli on melkein Suomi ajettu päästä päähän parin päivän aikana.) Nyt on kisut ja äiskä väsyneitä, mutta iloisia kun päästiin kotiin! :)

Levi

Hiljentyminen

Meidän on suruksemme pakko tulla ilmoittamaan, että kiireet eivät ole yhtään vähentyneet, pikemminkin vain lisääntyneet. Seuraavaan kuukauteen en edes ole kissojen kanssa kotona, vaan reissaan ympäri Suomea, kissat tosin ovat hoidossa. Tästä syystä blogimme säilyy hiljaisena, mutta menoamme voi nykyään seurata instagramissa. Siellä näkyy kylläkin myös bloggaajan omaa naamaa ja omia juttuja, mutta on Rölli ja Rosakin mukana! :)

"Äiti, milloin sinäkin pääset meidän kanssa rentoutumaan?"

Blogin jatkosta ei vielä ole tietoa, mutta toivottavasti mahdollisimman moni löytää meidät instagramin kautta, paria teistä taidankin jo seurata.

Hyvää loppukesää kaikille kissa- ja blogikavereille, nähdään vielä!

Me ollaan täällä taas!

Nyt saatiin kynsittyä äiti kertomaan meidän juttuja! Meille on tapahtunut kaikkea tosi jännittävää, nimittäin me asutaan nyt äidin kanssa kolmestaan yhdessä paikassa, jossa on tosi hieno parveke vain meitä varten! Ainut vika meidän mielestä on, että siinä on lasit ympärillä ja me ei niin hyvin päästä haistelemaan tirppojen tuoksuja. Tiedättekö, me asuttiin täällä vähän aikaa niin, ettei ollut sänkyä. Se oli ihan kuin olisi ollut retkellä, tosi kivaa!

Katsokaa nyt, täällä oli ensimmäisenä iltana näin hieno auringonlasku, kyllä meistä äiti on tehnyt hyvän valinnan. Tuossa näkyy myös meidän ikioman parvekkeen nurkkaa.

Minä haluan tulla kertomaan teille, että ekana iltana Rölliä pelotti! Oikea mammankissa! -Rosa

Kyllä sinäkin halusit haleja monta päivää, ettei pelottaisi! Tyhmä! -Rölli

Parveke oli aluksi suuri ja jännittävä, kamalia ääniäkin kuuluu kun oven avaa, mutta aurinko houkutteli sen valloittamaan

 Sitten me ollaan oltu yli viikko maalla, tehtiin meidän väliaikaispalvelijoiden mielestä tosi paljon pahojamme, mutta kai meidän täytyy tarkistaa, että onko pöydälle jätetty jotain ihan vaan meitä varten. Meistä ihan oikeutettua. Saatiin ulkoilla siellä sellaisessa häkissä, äiti on kai kertonut jo siitä? Mutta ei ulkoiltu paljoa, koska silloin oli koko ajan kylmä.

Tässä me ollaan siinä häkissä ja katsokaa mun ilme, en ois halunnu! Liian kylmää ja tuulista -Rölli

 Ollaan me välillä muistettu tehdä sitä, mitä kissat parhaiten osaa, eli nukkua! Me nukuttiin molemmat peiton alla, koska täällä oli vähän kylmä. Nyt ollaan nukuttu öitä jo parvekkeella, koska on ollut kuumakin.

Miten teillä on mennyt sillä aikaa, kun me ollaan tehty näitä jänniä juttuja?

 -Rölli ja Rosa

Kodin säännöt

"Me haluttiin selventää ihmisille meidän sääntöjä, joten saatiin tällainen. Tää on ollut meillä jo tammikuusta lähtien, mutta ei olla muistettu kertoa siitä. Onko teidän ihmisille säännöt selvät, vai tarvitseeko niitä välillä muistuttaa?"

-Rölli ja Rosa

Rölli ja Rosa ilmoittaa

"Äiti sanoo, että meidän elämään on tulossa paljon muutoksia, uusia juttuja. Me ei niistä niin ymmärretä, koska ruokahuolto on toiminut hyvin ja vessa puhdistunut. Ainut muutos, mikä me ollaan huomattu, on ollut se, että ollaan saatu paljon raakaruokaa, koska se on äidin mielestä ällöä ja sitten täällä on ollut paljon pahvilaatikoita, missä leikkiä. Niistä me tykätään ja välillä tapellaankin!

"Tässä me autetaan äitiä, koska pahvilaatikot on niin kivoja. Ei me muuten autettais."

Äiti sanoo myös, että näiden muutosten takia blogi hiljenee hetkeksi, tai on ainakin hiljaisempi ja meidän juttuja ei kuulla niin usein. Ymmärretään sen verran, vasta hetki sitten äiti puhui rutiineista, mutta nyt niitä ei yhtäkkiä olekaan? Ihmiset on tosi outoja! Mutta kuulemma se tahtoo edelleen tulla kirjoittelemaan tänne aina kun ehtii ja joltain st... sr.. ressiltä jaksaa. Ja kai sille tulee sitten jossain vaiheessa ne rutiinit?

"Ollaan myös oltu tosi söpöjä, tai ei toi Rosa nyt niinkään, se vaan riehuu.."

Meidän mielestä äiti on vähän petturi, koska meistä kertova blogi jää toiseksi joillekin muutoksille, mutta kyllä me siitä silti tykätään ja nukutaan sen vieressä. Me luetaan silti teidän muiten juttuja ja potkitaan kynsitään äiti kirjoittamaan tänne sitten, kun meistä hiljaiseloa on ollut tarpeeksi!"

-Rölli ja Rosa

"Tää on joku extrakuva, jonka äiti kuulemma lupasi teille. Tässä on joku eläin, kuulemma hevoslapsi. Se on alle viikon ikäinen kuvassa ja noin vauhdikas jo! Ei me vielä viikon ikäisinä osattu juosta, ollaan vähän kateellisia."

Näköalanpaikan valtias

"Mee pois, en haluu sua tänne! Tää on mun näköalapaikka!"

"Pliis ethän aja mua pois? Oon ihan kiltisti ja hiljaa."

"No okei, jää sitten. Mutta saat vaan sen nurkan, kaikki muu on mun."

 Kirjahyllyn päällinen on Rosan valtakuntaa, Rölli harvoin uskaltautuu sinne. Rosa myös juoksee sinne hirveää vauhtia kiipeilypuusta ja jää tähyilemään paikkaa, mihin seuraavaksi hypätä, mutta sellaista ei ole. Toistaiseksi seikkailu ei ole jatkunut kirjahyllyä pidemmälle.

Kissoille tulee tylsä viikonloppu, ne jäävät isin kanssa kolmestaan kotiin, kun äiti lähtee sukuloimaan. Sinne samaan paikkaan, mistä jo aikaisemmin raportoitiin ja jossa on niitä hevosia. Hevosia töissä ja vapaalla. :D

Ps. Katsokaa mitä söpöläisiä töissä on! <3 (Siis nuo kisut, vasikat on pahiksia. :D Kuvissa kaksi vanhinta, jotka metkuilee minkä ehtii, eli jahtaavat ihmisiä, puskevat, sotkevat tallin puoltakin sitä mukaa kun ehtii siivota yms. Karanneet eivät vielä ole, vaikka aina joku jättää navetan ja tallin välisen oven auki ja siitäpä sitten aukeaisi tie ulkoilmaan. Vasikoita on (oli sunnuntaina) yhdeksän, vielä yhtä odotellaan.) Kohta pitäisi syntyä myös hevosvarsa, sitä ollaan jo malttamattomina odoteltu!

Rutiineista

Blogi on ollut harmittavan hiljainen viime aikoina, koska jotenkin minulle ei vielä työtilanteen muutoksen jälkeen ole kehittynyt kunnollista rutiinia tehdä asioita. Ja tietysti jokainen viikkoni on erilainen. Nyt pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä uudet rutiinit, niin bloggaamisesta tulisi säännöllisempää! Vaikka onhan sekin säännöllistä blogata kerran kuussa. ;) Kissojen rutiinit on toimineet entiseen malliin, aamupala, päivällinen ja iltapala, mielellään tietysti niin, että isi antaa eka ja äiti uudestaan.

Uusi kielletty nukkumapaikka

Meillä onkin taas ollut täällä Rosaparan kauhuksi silmätulehdus, eli lääkärireissu. Ja pienelle kissalle tuli masis, koska kauluria oli alkuun lääkkeen laittamisen jälkeen pidettävä päässä, koska teki mieli rapsutella kaikki voiteet pois silmästä. Kyllä kauluri masentaa urheampaakin kissaa! :D Nyt on onneksi jo silmä parempi ja järki taisi valaista päätä, koska kauluria ei enää lääkkeen laiton jälkeen ole tarvinnut pitää, eikä silmää rapsututa yhtään! :)

Me ollaan nautittu ja huolehdittu linjoista

Repsahdettu, mutta mietitty, että eikö hyvä lihavuuskunto ole tärkeintä?

Seikkailtu hurjan korkealla

Röllin iloksi isin pää on hapertunut (tai näkö huonontunut), koska monena aamuna lihava kissa on päässyt nopeasti livahtamaan makkarin avoimesta ovesta sängyn alle ja sitten kun on turvallista, on se sieltä ilmestynyt moneksi tunniksi syömään raksuja. Makkarissa säilytetään siis raksupussia, johon on nakerrettu kylkeen ammottava reikä. Kun maha on täysi, on hyvä mennä koppaan nukkumaan ja sitten jossain välissä äiti ihmettelee, että missäs toinen kissa on ja makkaristahan se löytyy. On tullut vähän painoa lisää. :D Nyt kun Rölli on tämän avoimen raksubaarin tajunnut, niin se on aina ensimmäisenä makkarin ovella livahtamassa sisään ja ovea saa vahtia silmä tarkkana.

Leikitty unohtuneilla leluilla

Mietitty miten suhtautua kauniiseen vierailijaan

"Ai kaunis? Sun piti sanoo kauhee!!"

Ollaan muuten ulkoiltu Rosan kanssa ensimmäiset kerrat ja ai että sillä on ollut ihanaa! :) Rosan lemppari naamanhinkkauspaikka on portaat ja ne on kuljettu moneen kertaan naamaa portaisiin hinkaten ensin yhtä porrasta toiseen suuntaan, sitten toiseen, vähän pyöritty ja siirrytty seuraavalle, jossa sama jatkuu. Lintuja on ihmetelty myös ja koiran lenkkeillyttäjät ovat meille jo nauraneet. :D Rölli ei ole uskaltautunut parveketta pidemmälle ja sinnekin vain vähäksi aikaa, koska siellä on lämpiminäkin päivinä liian kylmää sille.

Ja nautittu ulkoilmasta, välillä lämpimästä, välillä kylmästä

"Mmm, ihanat portaat <3"

"Tästä te voitte laskea montako kertaa olen jo pyörähtänyt. Mä sanon monta"

Tällainen meidän kevät on ollut, entä teidän?

Ragdollin perusolemus :D