Me ollaan täällä taas!

Nyt saatiin kynsittyä äiti kertomaan meidän juttuja! Meille on tapahtunut kaikkea tosi jännittävää, nimittäin me asutaan nyt äidin kanssa kolmestaan yhdessä paikassa, jossa on tosi hieno parveke vain meitä varten! Ainut vika meidän mielestä on, että siinä on lasit ympärillä ja me ei niin hyvin päästä haistelemaan tirppojen tuoksuja. Tiedättekö, me asuttiin täällä vähän aikaa niin, ettei ollut sänkyä. Se oli ihan kuin olisi ollut retkellä, tosi kivaa!

Katsokaa nyt, täällä oli ensimmäisenä iltana näin hieno auringonlasku, kyllä meistä äiti on tehnyt hyvän valinnan. Tuossa näkyy myös meidän ikioman parvekkeen nurkkaa.

Minä haluan tulla kertomaan teille, että ekana iltana Rölliä pelotti! Oikea mammankissa! -Rosa

Kyllä sinäkin halusit haleja monta päivää, ettei pelottaisi! Tyhmä! -Rölli

Parveke oli aluksi suuri ja jännittävä, kamalia ääniäkin kuuluu kun oven avaa, mutta aurinko houkutteli sen valloittamaan

 Sitten me ollaan oltu yli viikko maalla, tehtiin meidän väliaikaispalvelijoiden mielestä tosi paljon pahojamme, mutta kai meidän täytyy tarkistaa, että onko pöydälle jätetty jotain ihan vaan meitä varten. Meistä ihan oikeutettua. Saatiin ulkoilla siellä sellaisessa häkissä, äiti on kai kertonut jo siitä? Mutta ei ulkoiltu paljoa, koska silloin oli koko ajan kylmä.

Tässä me ollaan siinä häkissä ja katsokaa mun ilme, en ois halunnu! Liian kylmää ja tuulista -Rölli

 Ollaan me välillä muistettu tehdä sitä, mitä kissat parhaiten osaa, eli nukkua! Me nukuttiin molemmat peiton alla, koska täällä oli vähän kylmä. Nyt ollaan nukuttu öitä jo parvekkeella, koska on ollut kuumakin.

Miten teillä on mennyt sillä aikaa, kun me ollaan tehty näitä jänniä juttuja?

 -Rölli ja Rosa

Kodin säännöt

"Me haluttiin selventää ihmisille meidän sääntöjä, joten saatiin tällainen. Tää on ollut meillä jo tammikuusta lähtien, mutta ei olla muistettu kertoa siitä. Onko teidän ihmisille säännöt selvät, vai tarvitseeko niitä välillä muistuttaa?"

-Rölli ja Rosa

Rölli ja Rosa ilmoittaa

"Äiti sanoo, että meidän elämään on tulossa paljon muutoksia, uusia juttuja. Me ei niistä niin ymmärretä, koska ruokahuolto on toiminut hyvin ja vessa puhdistunut. Ainut muutos, mikä me ollaan huomattu, on ollut se, että ollaan saatu paljon raakaruokaa, koska se on äidin mielestä ällöä ja sitten täällä on ollut paljon pahvilaatikoita, missä leikkiä. Niistä me tykätään ja välillä tapellaankin!

"Tässä me autetaan äitiä, koska pahvilaatikot on niin kivoja. Ei me muuten autettais."

Äiti sanoo myös, että näiden muutosten takia blogi hiljenee hetkeksi, tai on ainakin hiljaisempi ja meidän juttuja ei kuulla niin usein. Ymmärretään sen verran, vasta hetki sitten äiti puhui rutiineista, mutta nyt niitä ei yhtäkkiä olekaan? Ihmiset on tosi outoja! Mutta kuulemma se tahtoo edelleen tulla kirjoittelemaan tänne aina kun ehtii ja joltain st... sr.. ressiltä jaksaa. Ja kai sille tulee sitten jossain vaiheessa ne rutiinit?

"Ollaan myös oltu tosi söpöjä, tai ei toi Rosa nyt niinkään, se vaan riehuu.."

Meidän mielestä äiti on vähän petturi, koska meistä kertova blogi jää toiseksi joillekin muutoksille, mutta kyllä me siitä silti tykätään ja nukutaan sen vieressä. Me luetaan silti teidän muiten juttuja ja potkitaan kynsitään äiti kirjoittamaan tänne sitten, kun meistä hiljaiseloa on ollut tarpeeksi!"

-Rölli ja Rosa

"Tää on joku extrakuva, jonka äiti kuulemma lupasi teille. Tässä on joku eläin, kuulemma hevoslapsi. Se on alle viikon ikäinen kuvassa ja noin vauhdikas jo! Ei me vielä viikon ikäisinä osattu juosta, ollaan vähän kateellisia."

Näköalanpaikan valtias

"Mee pois, en haluu sua tänne! Tää on mun näköalapaikka!"

"Pliis ethän aja mua pois? Oon ihan kiltisti ja hiljaa."

"No okei, jää sitten. Mutta saat vaan sen nurkan, kaikki muu on mun."

 Kirjahyllyn päällinen on Rosan valtakuntaa, Rölli harvoin uskaltautuu sinne. Rosa myös juoksee sinne hirveää vauhtia kiipeilypuusta ja jää tähyilemään paikkaa, mihin seuraavaksi hypätä, mutta sellaista ei ole. Toistaiseksi seikkailu ei ole jatkunut kirjahyllyä pidemmälle.

Kissoille tulee tylsä viikonloppu, ne jäävät isin kanssa kolmestaan kotiin, kun äiti lähtee sukuloimaan. Sinne samaan paikkaan, mistä jo aikaisemmin raportoitiin ja jossa on niitä hevosia. Hevosia töissä ja vapaalla. :D

Ps. Katsokaa mitä söpöläisiä töissä on! <3 (Siis nuo kisut, vasikat on pahiksia. :D Kuvissa kaksi vanhinta, jotka metkuilee minkä ehtii, eli jahtaavat ihmisiä, puskevat, sotkevat tallin puoltakin sitä mukaa kun ehtii siivota yms. Karanneet eivät vielä ole, vaikka aina joku jättää navetan ja tallin välisen oven auki ja siitäpä sitten aukeaisi tie ulkoilmaan. Vasikoita on (oli sunnuntaina) yhdeksän, vielä yhtä odotellaan.) Kohta pitäisi syntyä myös hevosvarsa, sitä ollaan jo malttamattomina odoteltu!

Rutiineista

Blogi on ollut harmittavan hiljainen viime aikoina, koska jotenkin minulle ei vielä työtilanteen muutoksen jälkeen ole kehittynyt kunnollista rutiinia tehdä asioita. Ja tietysti jokainen viikkoni on erilainen. Nyt pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä uudet rutiinit, niin bloggaamisesta tulisi säännöllisempää! Vaikka onhan sekin säännöllistä blogata kerran kuussa. ;) Kissojen rutiinit on toimineet entiseen malliin, aamupala, päivällinen ja iltapala, mielellään tietysti niin, että isi antaa eka ja äiti uudestaan.

Uusi kielletty nukkumapaikka

Meillä onkin taas ollut täällä Rosaparan kauhuksi silmätulehdus, eli lääkärireissu. Ja pienelle kissalle tuli masis, koska kauluria oli alkuun lääkkeen laittamisen jälkeen pidettävä päässä, koska teki mieli rapsutella kaikki voiteet pois silmästä. Kyllä kauluri masentaa urheampaakin kissaa! :D Nyt on onneksi jo silmä parempi ja järki taisi valaista päätä, koska kauluria ei enää lääkkeen laiton jälkeen ole tarvinnut pitää, eikä silmää rapsututa yhtään! :)

Me ollaan nautittu ja huolehdittu linjoista

Repsahdettu, mutta mietitty, että eikö hyvä lihavuuskunto ole tärkeintä?

Seikkailtu hurjan korkealla

Röllin iloksi isin pää on hapertunut (tai näkö huonontunut), koska monena aamuna lihava kissa on päässyt nopeasti livahtamaan makkarin avoimesta ovesta sängyn alle ja sitten kun on turvallista, on se sieltä ilmestynyt moneksi tunniksi syömään raksuja. Makkarissa säilytetään siis raksupussia, johon on nakerrettu kylkeen ammottava reikä. Kun maha on täysi, on hyvä mennä koppaan nukkumaan ja sitten jossain välissä äiti ihmettelee, että missäs toinen kissa on ja makkaristahan se löytyy. On tullut vähän painoa lisää. :D Nyt kun Rölli on tämän avoimen raksubaarin tajunnut, niin se on aina ensimmäisenä makkarin ovella livahtamassa sisään ja ovea saa vahtia silmä tarkkana.

Leikitty unohtuneilla leluilla

Mietitty miten suhtautua kauniiseen vierailijaan

"Ai kaunis? Sun piti sanoo kauhee!!"

Ollaan muuten ulkoiltu Rosan kanssa ensimmäiset kerrat ja ai että sillä on ollut ihanaa! :) Rosan lemppari naamanhinkkauspaikka on portaat ja ne on kuljettu moneen kertaan naamaa portaisiin hinkaten ensin yhtä porrasta toiseen suuntaan, sitten toiseen, vähän pyöritty ja siirrytty seuraavalle, jossa sama jatkuu. Lintuja on ihmetelty myös ja koiran lenkkeillyttäjät ovat meille jo nauraneet. :D Rölli ei ole uskaltautunut parveketta pidemmälle ja sinnekin vain vähäksi aikaa, koska siellä on lämpiminäkin päivinä liian kylmää sille.

Ja nautittu ulkoilmasta, välillä lämpimästä, välillä kylmästä

"Mmm, ihanat portaat <3"

"Tästä te voitte laskea montako kertaa olen jo pyörähtänyt. Mä sanon monta"

Tällainen meidän kevät on ollut, entä teidän?

Ragdollin perusolemus :D

Kiireitä

Meillä on ollut kiireistä, minä tein tallilla aamuvuorojakin, jotka ei normaalisti kuulu hommiin, sitten siellä kuoli hevonen ja isi se vasta onkin pitkää päivää tehnyt. Viikonloput on kulunut molemmilla enemmän ja vähemmän töissä, joten uusia kuvia ei juuri nyt tähän hätään ole. Muutama uutinen on kuitenkin! :)

Ensiksikin työkokeiluni loppui viikko sitten (tai no, teen edelleen 2 päivää viikossa töitä ratsastustunteja vastaan, joista toinen viikonloppuisin), joten jos nyt löytyisi aikaa tulla tännekin. Kissat ainakin on tehneet kaikkea mahdollista kilttiä ja tuhmaa (joista puolet on unohtunut), joten juttuja riittää.

Toiseksi minulla on ensimmäinen vapaa viikonloppu sitten Lapin loman jälkeen(!!), joten me lähdetään reissaamaan maalle. Kyllä kissat kiittää kun pääsevät kunnolla ulos. :) Ja reissusta meille tarttuu mukaan kissojen kauhu, pikkuinen vieras, jota saakin sitten paeta puuhun ja muualle pois näkösältä. Onhan noilla kevätenergiaa riittänyt, joten ihan hyvä vaan, että saavat tekemistä.

Kolmanneksi halutaan oikeastaan suositella teille yhtä paikkaa, nimittäin uutta kissaklinikkaa täällä Tampereella. Käytiin pari viikkoa sitten rokotuksilla siellä ja oli oikein viihtyisä tunnelma ja huumorintajuinen henkilökunta. :) Kissat sai kierrellä kaikki paikat ja ruokatarjoilu pelasi erittäin hyvin :D Röllikin uskaltautui tulemaan kopastaan ja söi niin paljon ruokaa kun vaan eteen työnnettiin (saadaan kuulemma käyttää kissoja siellä ihan vaan syömässä.. :D). Ihme ettei jo oksentanut, kun piti niin vauhdilla hotkia. Saatiin yksi näytepussi ruokaa kotiinkin. Rölli saatiin rokotettua ruokailun lomassa ilman, että se mitään edes huomasi, mutta kun Rosa käytiin hakemassa tutkimusretkeltään, niin se vähän suutahti ja rokotusta ei meinattu edes saada annettua. Sitten kyllä murinaa riitti ja se pakenikin paikalta heti rokotteen saatuaan, vaikka muita tutkimuksia ei edes oltu tehty. :D Ruokakin vaan ärsytti. Onneksi hoitaja ja eläinlääkäri vain nauroivat sen toilailuille. Loppujen lopuksi paikka oli molemmista kissoista niin kiva, että ne piti houkutella ruualla takaisin koppaan, että päästiin lähtemään kotiin. :D

Rosan mielestä klinikikka oli kuitenkin tosi kiva, koska lääkäri tiesi mikä arvon leidi on rodultaan ja Rölli jäi kakkoseksi. Lääkäri nimittäin kysyi heti ensiksi "Onko toinen ragdoll? Ja toinen on.... ragdollin kaveri" :´D Kerrankin oli Rosan mielestä arvojärjestys kohdillaan ja palvelijoita nauratti. :D

Tiedän, että lukijoissa on paljon pirkanmaalaisia, onko joku teistä jo ehtinyt testaamaan Vet4Cat -klinikan? Niin ja muistakaahan, Pirokin jäsenille muistaakseni 20% alennusta! :)

Vierailu Murusten luo

Kävimme sunnuntaina tutustumassa marraskuun murusiin, eli Rufukseen ja Cocoon. Onkin aina yhtä hauska nähdä muita räggäreitä ja vertailla niitä omaansa ja on ne vaan kaikki niin erilaisia persoonia. :) Ruffe olikin meitä heti vastassa ja tutki meitä kiipeilypuusta, Coco oli vähän varuillaan, mutta kävi sekin meidät tutkimassa useampaan otteeseen. Varsinkin sitten, kun sai herkkuja kädestä ja leluja, joilla leikkiä. Emme uskaltaneet viedä murusille mitään herkkuja, ettei sitten vaan meidän takia mene mahat sekaisin, niin vietiin pari lelua, toinen on meilläkin ollut ihan suosikki ja niin se oli poikienkin mielestä. Ruffe nuolikin sen ihan märäksi, vaikka ajattelin, että ei se varmaan tykkää meidän tuomisista, mistä lie tuollainen käsitys? Toinen olikin hieman erikoisempi lelu, nimittäin mato, joka värisi, kun sitä veti hännästä ja poikien ilmeet olikin näkemisen arvoiset (samoin heidän emäntänsä ;)), kun ensimmäisen kerran matoa käytettiin.

Coco ei ollut ihan varma ollaanko me kivoja :D Ja Rufus nuolee meidän tuliaista, kuvassa myös kammottava mato

Nyt mietityttää mato, toinen lelu onkin jo ihan märkä

Mekin saatiin lahjomisia murusilta, nimittäin sulkalelu (joka on tosi kiva) ja sitten tonttupuku Röllille, jonka takia alun perin olikin tarkoitus vierailulle mennä, mutta olinkin koko puvun jo siihen mennessä unohtanut.. Puku olikin Rosalle oikea järkytys, kun puin sen Röllille ensimmäistä kertaa päälle. Rosa ei ollut ihan varma miten suhtautua Röllin näköiseen, mutta ihan vieraan hajuiseen ja outoon ilmestykseen, joten se sähisi ja juoksi kiukkuisena saunaan. Sitä muuten kiukutti pitkään! :D Lopuksi tultiin siihen tulokseen, että pukua pitää vähän pestä, niin saadaan siihen tuttuja hajuja. Sen jälkeen ei ollakaan pukua vielä kissoille näytetty, mutta kyllä se hieno on! :) Röllille juuri sopiva ja sen verran sähisevälle kiukkupussillekin testattu, että mahtuu päälle, jos jättää ylimmän napin auki. :D Jännä juttu muuten, kun Rosa noin reagoi, sulkalelu oli vaan ihan hurjan kiva ja jännittävä poikien hajuista huolimatta, mutta puku ihan kamala. No, ei sentään tullut tassusta kenellekään, se on yleensä reaktiona vieraista kissoista.

"Kuka sä oot? En tykkää!!"

"Mähän jo sanoin, EN tykkää" (Voin vaan kuvitella mitä Rosan mielessä liikkui, se ei varmaan enää tykännyt itsestäänkään, kun haisi niin oudolle :D)

Ps. meidän isiä niin nauratti tuo Cocon kauneuspilkku, jossa värit on vaihtaneet paikkaa.. Niin söpö! ^^

Kauneuspilkut :)

 Ps2. Minä aina tallennan blogiin tulevat kuvat samaan paikkaan, eli niitä ei kauheasti siellä ole, mutta olipa vaikeaa etsiä räggäreitä toisten räggäreiden seasta! Pepsin ja Maxin kuvat erottui selvästi näistä omista kuvista, nyt oli niin samaa värimaailmaa kissat, ettei meinannut omaansa enää erottaa. :D


 Mitä muuten olette mieltä uudesta ulkoasusta? :)  EDIT. Puhelimella blogia selatessa (nettiversiolla) näkyy vanha tausta (tai siis vähän joku säätö, kun en osannut) ja ihan tietokoneellakin ollessa näkyy vanhan ulkoasun linnut. MITEN MÄ SAAN NE POIS JA VAAN UUDEN ULKOASUN NÄKYVIIN? :((